torstai 19. toukokuuta 2011

KESÄYÖT NUKKUU TUNNiSSA


KESÄYÖT NUKKUU TUNNiSSA

Ties monennettako kertaa se ehtoolla laski,
ei sille ollut määrää
ja muutoinkin hankale pitää lukua.
Rihvelitaulun vaatisi;
siihen liidulla tukkimiehen konttakirjaa.

Se riippuu sitä paitsi paikasta
kun se syäntalvella jää tyyten nousematta toisaalla;
niin miten sitä silloin laskeekaan - toisessa enemmän,
toisessa vähemmän kertoja.
Paikassa.

Huomiseen se kyllä vielä nousee hyvinkin muttei laske,
ei suostu pahkeinen laskemaan,
hehkua mollottaa täydeltä taivaalta.
Aina heinäkuun loppupuolella saakka - suoidnemánnuun.

Aivan,
se on aurinko joka jää killumaan taivaanpiirille;
niin että joltisenkin levottoman ihmisen
on itse tehtävä yö itselleen saadakseen nukkua,
muuten saa kukkua,
huhkia yökaudet jonniijoutavassa.

Eikä siitä uinumisesta aina ole takeita.
Wanhat ihmiset sanovat,
että kesäyöt nukkuu tunnissa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Tervehdys,
    Nuorena tunti riitti mainiostikki mut nykysi ku herään niin on olo kuin ois vaan tunnin nuokkunu.
    Hyvin hauskasti kirjoitit.

    VastaaPoista
  2. John'lle:
    AYE-AYE!
    Sama vika rahikaisella. Ei se auta aina totinen olla.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi