AQULUK
Olet tulossa vastavalosta,
pörröinen tuulenviri hapsottaa hiuksiasi,
ne karkailevat valtoimenaan silkin alta;
veen kuvastimen anonyymi synonyymi dyyniä myöten,
jäätelöä syöden - tomu perässään polulla.
Runon teen.
On valon täyttämä yön syön.
Syön viimeisen nokareen,
nuolaisen sormenpäitä ja aloitan askareen;
annan luomien valahtaa raskaina,
käännän pääni taivaankaarelle ja tuijotan saarelle.
Aikaa on, kaihtimien läpi kuuntelen taikarastaita,
oitis muudan huilisti tuo mieleeni Loiron;
Leinon Einon Nocturnen, neiti Kesäheinän.
Tämä on varmaan sellainen hetki.
Vapautan rimpuilevan mielenkuvani haihattelemaan
ja tuokiossa valotan helman alla lasisia levyjä,
valoherkällä emulsiolla päällystettyjä,
ne tallentavat herkimmätkin punakeltaoranssin sävyt
mustavalkoisessa yksinkertaisuudessaan.
Se on kaunista - yksinkertaisuus; kuin sinä,
helppo elää ilman tulkintoja,
Ultima Thulessa rumaa ei ole - runoa kaikki.
pörröinen tuulenviri hapsottaa hiuksiasi,
ne karkailevat valtoimenaan silkin alta;
veen kuvastimen anonyymi synonyymi dyyniä myöten,
jäätelöä syöden - tomu perässään polulla.
Runon teen.
On valon täyttämä yön syön.
Syön viimeisen nokareen,
nuolaisen sormenpäitä ja aloitan askareen;
annan luomien valahtaa raskaina,
käännän pääni taivaankaarelle ja tuijotan saarelle.
Aikaa on, kaihtimien läpi kuuntelen taikarastaita,
oitis muudan huilisti tuo mieleeni Loiron;
Leinon Einon Nocturnen, neiti Kesäheinän.
Tämä on varmaan sellainen hetki.
Vapautan rimpuilevan mielenkuvani haihattelemaan
ja tuokiossa valotan helman alla lasisia levyjä,
valoherkällä emulsiolla päällystettyjä,
ne tallentavat herkimmätkin punakeltaoranssin sävyt
mustavalkoisessa yksinkertaisuudessaan.
Se on kaunista - yksinkertaisuus; kuin sinä,
helppo elää ilman tulkintoja,
Ultima Thulessa rumaa ei ole - runoa kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi