Kaikenlaista jonniijoutavaa on taas tapahtunut tällä kuluneella viikolla. On käännetty takkia ja sitten sitä lisää niin, että sama törkynen rintamus on päätynyt takaisin näkösälle.
Fukushimassa lauennut siiviiliydinpommi on innostunut uuteen yritykseen ja tappava saaste leviää Toyta- ja Nissanmiesten kauhuksi autioittaen ympäristöä.
Kreikka kompastelee langenneiden vekseliensä kera, eikä tunnu saavan kasaan käteistä edes koronmaksuun. Suomessa Käteinen saanee valtuudet jakaa suomalaisen rupusakin selkänahasta kiskottua veroa intiaanien kullan ristillä, murhilla ja raiskauksilla ryöstäneen Portukalin täystuho-eliitille.
Ei sen kummempaa siis tässä lähimenneisyydessä.
"Ihmiskunnan ensimmäisenä aikana tunnustivat ihmiset hallitsijoitaan. Toisena aikana palvoivat ja imartelivat. Kolmantena aikana pelkäsivät. Nyt - neljäntenä aikana halveksivat.
Missä usko puuttuu, ei luottamus herää", sanoi ja kirjoitti taannoin Lao-Tse.
Nyt elämme tuota viimeksi mainittua aikaa. Usko umpimieliseen poliittiseen hölynpölyyn horjuu. Luottamus on katoamassa tyyten ja rupusakki on keskiluokan kera käsikädessä pian keskittymässä yhteisten etujen ajamisen sijasta jokainen erikseen omien etujensa ajamiseen. Sellainen yhteiskunta ei voi toimia pitkään rettelöittä.
Sivistyksen kehto ja €U-uskovainen Kreikka on hyvä esimerkki. Kansakunta on parahultaisesti siirtymässä järjestymään kadulle; väkivallan monopolia hallussaan pitävät poliittiset roistot kylvävät etujaan puolustavien kreku-paskiaisten niskaan kyynelkaasua.
Sivistys kestää noin kolme päivää - lakkaa siihen kun leipä loppuu. Rupusakin ja eliitin sivistyksen määrän erottaa siis vain leipä. Nokkelimmilla ahneilla on enemmän sivistystä - enemmän leipää, kuin hitaammin hoksaavilla typeryksillä.
Kun leipä ehtyy olemme tasoissa.
Varsinainen paradoksi tulenee siitä kun vekseleihin nimeä €U:lta ruinaavien kreikkalaisten politikkaroistojen tueksi on lähetettävä €U:n nopeaniskunjoukkoja (suomalaisiakin) turvaamaan vekselilomakkeiden allekirjoitusrauha.
Keskiviikon TV1:n 20:30 kihlausuutisissa oli videopätkä jossa sussujen Urpiainen kakistelee, katsoo maahan sekä ilmoittaa, että sussujen eduskuntaryhmä oli tyyten yksimielinen Kreikan ja Portugalin vekkulihommassa.
Hah-hah-haaaaa! Jokainen sosiaalisenviestinnän ammattilainen tunnistaa siitä pätkästä Urpiaisen V A L E H T E L U N...
Elämä on itsensä pettämistä. Ja äänestäjien siinä sivussa.
Katainen esitteli ennen Urpiais-videota neljä kohtaa Suomen linjasta.
a) "Kataisen mukaan Suomen linjaan on tulossa ehtoja."
Ehtoja suorittamattomat jäävät luokalle ja muut maksavat!
b) "Katainen katsoo, että näillä rahoitusmarkkinoiden muutoksilla voidaan turvata talouden vakaus nyt, mutta myös estää tulevien kriisien syntyminen."
Katsoo minne katsoo, muttei tiedä. Toinen pää ahmii, toisesta päästä tulee silkkaa sontaa.
c) "Suomi edellyttää muun muassa Portugalin neuvotteluja yksityisten lainanantajiensa kanssa, jotta nämä pysyvät maassa vastineeksi ohjelmasta ja omaisuuden yksityistämistä."
Neuvotellaan ja sitten lopetetaan. Edellytys on täytetty!
d) "Kataisen toteaa, että Portugalin kanssa edellytetään samanlaista sijoittajien vastuuta kuin pysyvässä kriisirahaston ehdoissa jo on."
Sijoittajan vastuu on kuin pieru, haisee etovalle; hyh-hyh, mutta haihtuu tuulessa.
Jäljelle jää tuulten huuhtoma persu.
Lopputuloksena siis pari liuskaa tyhjänpäiväisiä vaatimuksia, joiden kirjaaminen Portugalin apupakettiin ei tuottane eurooppalaiselle yhteisölle minkäänlaisia vaikeuksia.
Wielä tässä vaiheessa kun piru ei ole päässyt irti €uvostoliitossa, kannattaa miettiä mitä kaikkea sillä miljardilla joka on tulemassa takkiin krekujen ja porttojen jeesaamisesta, olisi voitu kotimaassa saada aikaan.
Lopuksi käytössä kulahtanut, mutta toimiva totuus: "Vaikka hölynpölyyn uskoisi satatuhatta inimistä. Se on silti hölynpölyä."
Yöttömän yön alkuun on vajaa viikko - kyllä se nyt jo siitä.
Fukushimassa lauennut siiviiliydinpommi on innostunut uuteen yritykseen ja tappava saaste leviää Toyta- ja Nissanmiesten kauhuksi autioittaen ympäristöä.
Kreikka kompastelee langenneiden vekseliensä kera, eikä tunnu saavan kasaan käteistä edes koronmaksuun. Suomessa Käteinen saanee valtuudet jakaa suomalaisen rupusakin selkänahasta kiskottua veroa intiaanien kullan ristillä, murhilla ja raiskauksilla ryöstäneen Portukalin täystuho-eliitille.
Ei sen kummempaa siis tässä lähimenneisyydessä.
"Ihmiskunnan ensimmäisenä aikana tunnustivat ihmiset hallitsijoitaan. Toisena aikana palvoivat ja imartelivat. Kolmantena aikana pelkäsivät. Nyt - neljäntenä aikana halveksivat.
Missä usko puuttuu, ei luottamus herää", sanoi ja kirjoitti taannoin Lao-Tse.
Nyt elämme tuota viimeksi mainittua aikaa. Usko umpimieliseen poliittiseen hölynpölyyn horjuu. Luottamus on katoamassa tyyten ja rupusakki on keskiluokan kera käsikädessä pian keskittymässä yhteisten etujen ajamisen sijasta jokainen erikseen omien etujensa ajamiseen. Sellainen yhteiskunta ei voi toimia pitkään rettelöittä.
Sivistyksen kehto ja €U-uskovainen Kreikka on hyvä esimerkki. Kansakunta on parahultaisesti siirtymässä järjestymään kadulle; väkivallan monopolia hallussaan pitävät poliittiset roistot kylvävät etujaan puolustavien kreku-paskiaisten niskaan kyynelkaasua.
Sivistys kestää noin kolme päivää - lakkaa siihen kun leipä loppuu. Rupusakin ja eliitin sivistyksen määrän erottaa siis vain leipä. Nokkelimmilla ahneilla on enemmän sivistystä - enemmän leipää, kuin hitaammin hoksaavilla typeryksillä.
Kun leipä ehtyy olemme tasoissa.
Varsinainen paradoksi tulenee siitä kun vekseleihin nimeä €U:lta ruinaavien kreikkalaisten politikkaroistojen tueksi on lähetettävä €U:n nopeaniskunjoukkoja (suomalaisiakin) turvaamaan vekselilomakkeiden allekirjoitusrauha.
Keskiviikon TV1:n 20:30 kihlausuutisissa oli videopätkä jossa sussujen Urpiainen kakistelee, katsoo maahan sekä ilmoittaa, että sussujen eduskuntaryhmä oli tyyten yksimielinen Kreikan ja Portugalin vekkulihommassa.
Hah-hah-haaaaa! Jokainen sosiaalisenviestinnän ammattilainen tunnistaa siitä pätkästä Urpiaisen V A L E H T E L U N...
Elämä on itsensä pettämistä. Ja äänestäjien siinä sivussa.
Katainen esitteli ennen Urpiais-videota neljä kohtaa Suomen linjasta.
a) "Kataisen mukaan Suomen linjaan on tulossa ehtoja."
Ehtoja suorittamattomat jäävät luokalle ja muut maksavat!
b) "Katainen katsoo, että näillä rahoitusmarkkinoiden muutoksilla voidaan turvata talouden vakaus nyt, mutta myös estää tulevien kriisien syntyminen."
Katsoo minne katsoo, muttei tiedä. Toinen pää ahmii, toisesta päästä tulee silkkaa sontaa.
c) "Suomi edellyttää muun muassa Portugalin neuvotteluja yksityisten lainanantajiensa kanssa, jotta nämä pysyvät maassa vastineeksi ohjelmasta ja omaisuuden yksityistämistä."
Neuvotellaan ja sitten lopetetaan. Edellytys on täytetty!
d) "Kataisen toteaa, että Portugalin kanssa edellytetään samanlaista sijoittajien vastuuta kuin pysyvässä kriisirahaston ehdoissa jo on."
Sijoittajan vastuu on kuin pieru, haisee etovalle; hyh-hyh, mutta haihtuu tuulessa.
Jäljelle jää tuulten huuhtoma persu.
Lopputuloksena siis pari liuskaa tyhjänpäiväisiä vaatimuksia, joiden kirjaaminen Portugalin apupakettiin ei tuottane eurooppalaiselle yhteisölle minkäänlaisia vaikeuksia.
Wielä tässä vaiheessa kun piru ei ole päässyt irti €uvostoliitossa, kannattaa miettiä mitä kaikkea sillä miljardilla joka on tulemassa takkiin krekujen ja porttojen jeesaamisesta, olisi voitu kotimaassa saada aikaan.
Lopuksi käytössä kulahtanut, mutta toimiva totuus: "Vaikka hölynpölyyn uskoisi satatuhatta inimistä. Se on silti hölynpölyä."
Yöttömän yön alkuun on vajaa viikko - kyllä se nyt jo siitä.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi