Oh-show-tah hoi-ne-ne: VOiKO TAiVAASSA KUOLLA?

VOiKO TAiVAASSA KUOLLA?

Oi niitä aikoja - niitä ihania lokaisen kuun tuoksuvia tunnelmallisia huippuhetkiä, jolloin lähes jokainen kylmettymätön kynsi kykeni pistämään hamekankaanostokeräyksen pystyyn oitis kun tunsi piston rinnassaan.
Ne ajat ovat vissiin menneet - sallin itseni hyvin runsaasti epäillä sitä.

Sitä paitsi jos joku yltiöpäinen hurjapää siihen omaa silkkaa yksinkertaisuuttaan vielä kykenisikin, saisi hän oletettavasti koko telaketjuemakkojen remmin silmilleen. Siitäkin huolimatta, että hamekangas olisi vain retonkia ja tulisi vain pelkästään Kävelevän Kataistofin käyttöön.
Niinpä rohkenen vain haikailla wanhoista hyvistä ajoista, tervasta ja höyhenistä...

On lisäksi kovin surullista - se on ilmennyt tutkimusteni lomassa, että kansamme loistavasta perinteestä ei löydy oikeastaan mitään käypää/annettavaa roppia pötypuheilla suunsa halkaisutta Urpiaista kohtaan.
Zizzoz - auttaneeko hänen tapauksessaan edes harakointi, sillä jos kisa oikein tiukaksi menee, niin ministerillä kun on heittää se peilikuva peilikuvaa vastaan. Kumpi kumoaa kumman?

Harkittavaksi tulenee myös piakkoin Arhinmäen miehekkäiden takinkääntöpuheiden johdosta pilkan osuminen omaan valkeaan tennisnilkkasukkaan ja sitä myöten keräys- sekä kangaskaupparetki myös hänelle.

Arhinmäen klikin takki kääntyi viikolla napit paukkuen niin, että maine ja kunnia vilahtivat sontatunkiolle odottamaan isäntää. Nämä kun luopuivat Suomen itsenäisyydestä perustuslakivaliokunnassa hyväksymällä perustuslain EU-jäsenyysmuutoksen, jota ainoastaan persut olivat vastustaneet. Ja ennen hallituskauppoja myös vassarit ja ristilliset.
Minkähän sikalentsu-firman pääjohtajan tittelillä ministeri palkitaan sanojensa syömisestä?

Muudan edellinen "Arhinmäkihän" palkittiin velallisten myynnistä orjiksi. Tokihan kaikki valveutuneet lukijat muistavat, että omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal, Arsenal ja Arsenal jne. myivät taannoin, tarkemmin ottain 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljrd. markkaa, vain 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle.
Kysymyksessä oli tuolloisen Suomen oloissa erittäin suuri ALE-kauppa.

Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen (2.) valtiovarainministeri, Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes, joka sittemmin palkittiin tästä velallisten orjuuttamisesta Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan tittelillä, sittemmin palkittiin vielä TELAn toimitusjohtajaksi.

Noh - tuo tuosta, sen sijaan ristillisten takinkääntö tässä itsenäisyysasiassa oli kuin se kuuluisa posken kääntäminen, tässä käännössä vain Janus-kasvoisen Räsäsen todellinen luonne paljastui.

Kristilliset demarit, kuten sen hyvin nyt tiedämme, uskovat tietävänsä oiwallisen hyvin mitä heidän jumalansa heiltä odottaa. Ja olemmepa me parahultaisesti sen karvaasti huomannut juuri tässä Suomen itsenäisyysasiassa, että miten mukisematta tämä heidän jumalansa hyväksyy näiden takinkääntötoiminnan.

Täällä Ultima Thulen suloisessa hiljaisuudessa olen vähitellen liudentunut pohtimaan; kannattaako luottaa lain näihin inimisiin, jotka niin varmasti tietävät, mitä jumala heidän tahtoo tekevän?
Kun - saamari soikoon, heidän jumalansahan näkyy aina yhtyvän heidän omiin toiveisiinsa.

Mutta ei kahta puhetta ristillistä, Toimissa on yhä munaa, joskin tarkoitusperät ovat arvattavissa, mies ei kykene olemaan poissa Absurdistanin mäeltä, lienee laitostunut.

Tuo kaikki yllä liittyy, kuten arvatakin saattaa, €uroon ja €uvostoliitoon ja €uvostouskovaisuuteen.
Tulen ja nokipannun ääressä sitä tulee usein miettineeksi, että eikö valhe, petos, vääristely ja osatotuus pikemminkin kuin totuus, ole pysyvämmin vaikuttanut viime vuosikymmeninä yhteisömme inimisten kohtaloihin ja tolaan?

Kun me tavallinen rupusakki olemme jo alusta alkaen pitäneet mahdottomana pelastaa €uro ja €uvostoliitto tekemällä velkaa velan päälle, niin jostakin syystä se ei vaan mitenkään ylety lumedemokratian typeryksiä täynnä oleviin yläkerroksiin.
Mahdoton on mahdotonta.

Tämä opettavainen anekdootti sattui silmääni naamakirjastosta:
Nuoren naisen kanssa naimisiin mennyt 94-vuotias isäntä kertoi lääkärilleen, että perheeseen odotettiin vauvaa.

- Minäpä kerron teille tarinan, lääkäri sanoi:
"Hajamielinen mies oli Afrikassa ja päätti lähteä metsästämään. Vahingossa hän kuitenkin otti kiväärin asemesta mukaansa sateenvarjon. Pian hän näki leijonan tulevan kohti, tähtäsi sitä sateenvarjolla ja laukaisi. Leijona kaatui kuolleena siihen paikkaan."

- Mahdotonta! vanhus huudahti. Joku varmaan täräytti sivusta.
- Niinpä niin...

Procul harum,