NOKiSUTTARi
Vassaripissis Immi Janica Känkkä heräsi katkeran harmistuneena. Hän oli nähnyt kaikesta huolimatta mukavaa unta Timo Soinista vaikka sellainen ei ollut mahdollista ja oli siksi tietysti äärettömän epämukavaa.
Hänen humeettinsa oli nääs saatu ujutettua jollakin konstilla siru joka vatkutti alvariinsa, että Soini oli aikuisten oikeesti niin paha, ettei suvaisevaisemmista suvaitsevaisinkaan voinut suvaita Soinia.
Lisäksi Immi Känkkää vitutti vassarimaisesti se kun Soini joka jo muutenkin oli läski ja täynnä vikoja joista pissikset saattoivat vain korkeintaan haaveilla, söi lisäksi jatkuvasti - oikein ahmimalla, vassareiden ääniä.
Ei siis hyvältä näyttänyt valkenevan tämäkään aamu. Kello oli jo yli puolen päivän, Ultra Bran haamu leijui joutilaana pitkin huoneistoa ja aamiaiseksi oli enää vain juomalasillinen pellavan siemeniä. Taloudelliset varat kun täytyi säästää pissiksenä olemisen sietämättömään keveyteen seurapiireissä.
Immi Känkkä nousi ja venytteli. Napsautti soimaan kierrätysmankkaansa väkitukun Palefasea. Otti muutaman askeleen ja räppäsi mukana. Siirtyi siitä luontevasti nytkyen suihkuun. Tuli pois. Tämmäsi itsensä peilin eessä. Nokesi silmänsä, mustasi huulet ja pottujauhosi naaman.
Sitten aamiainen yhdellä lumpsautuksella. Oli jo ovella suorimassa matkaan kun muisti pikkuhousut. Kykistyi ja silpaisi pikkarit kinttuhin, nosti näpsästi siroa koipea ynnä toista sekä nakkasi hipsterit lavitsalle ja poistui vuorovaikuttamaan kaltaistensa pariin erääseen interaktivistien kuppilaan.
Immi Känkkä puhkui matkalla intoa, hän oli veispuukin kautta saanut tietää taas valtavan paljon pahoja asioita hakkaraisista, hallaahoista ja hirvisaarista. Alustavasti ne taas kerran oli tuomittu tovereiden kera ja perustettu sivustoja someen jatkamaan katkeruuden purkamista. Puolen tusinaa adressia oli pantu vetämään siltä varalta josko tärppäisi lopulta.
Toisaalta Immi oli ärtynyt kuten pitikin ja jota yhteisö vaati ja kuitenkin iloinen sinällään että oli kärtty, koska oli menossa tapaamaan muuta paheksujien paremmistoa.
Immi oli menossa suvaitsevaisten sisäpiireihin paheksumaan suvaitsemattomia. Se oli hänen työ. Hän oli onnellinen nuori nainen. Elämällä oli joku tarkoitus ja Immi eli sitä.
Yllätys-yllätys, ketään tuttuja ei ollut vielä ennättänyt paikalle - persujen vika. Hän vilkuili epävarmana ympärilleen, koska pissiksilläkin oli epämukava olo ilman taustajoukkoja, sellainen hontelo, ikään kuin ei olisi housuja jalassa.
Vassaripissis Immi Känkkä huomasi Tohtori Runkqvistin karaoke-baarissa erään nokisuttarin, Oiva Kuisma Humanderin, tietämättään tietty. Oiva oli poikennut tuopilliselle töistä päästyään ja oli vielä työkamppeissa; siihen oivana lisukkeena syntymälahjaksi saatu kihara, kähärähkö tumma tukka, nokisesta naamasta vilkkuvat valkoiset hampaat ja iloinen huoleton mieli, niin kuin vain itsellistä ammattia harjoittavalla inimisellä kuunaan voi olla.
Immi Känkkä joka kuului prekareihin ja Oiva Humander joka kuului rotareihin, tapasivat siis karaoke-baarissa sattumalta. Oivalla hyvä nuohouskeikkapäivä takanaan, Immillä antoisa eilispäivä ja -ilta netin some-palstoilla vahvistamassa käsityksiä ainoasta oikeassa olemisesta kaikessa kaiken aikaa.
Immi katsahti uudestaan ympärilleen, suomalaisia punaniskoja camo-vaatteissaan istuskeli siellä täällä harvakseltaan, arvatenkin paheksumassa neekereitä ja mustalaisia tuoppiensa ääressä.
Immi Känkkä teki nopsaan päätöksen mennä pelastamaan tuo yksinäinen tumma polo, ennen kuin kotimaisten kaljaveikkojen pidätyskyky höllää ja alkaa suunsoitto.
Suorasukaisesti hän kiepsahti istumaan vastapäätä Oiva Humanderia. Heilautti siron jalkansa toisen päälle ja alkoi sumeilematta ottaa osaa rotusorron tuomitsemiseen. Oiva kuunteli vaiti, minkä nyt nyökkäili joihinkin yleisenä pidettyihin faktoihin, tilasi hetken mielijohteesta itselleen toisen oluen ja neitokaiselle siiderin.
Immi Känkkä jatkoi pissilöintiä yhä kiihtyvällä paatoksella. Oiva Humander kuunteli keskittyneen herpaantumattomana. Immi päästelee parastaan pitkiin aikoihin pidäkkeettä. Keskeyttää sitten kesken lauseen. Pistää silmänsä kiinni ja kysäisee äkin Oivalta:
"Miten kauan sää oot ollu ja kärsiny tääl Suomes?"
- Ka syntymästä suakkahan sitä minä. Antaako neiti muuten pessää?
Immi Känkän suu jää auki-asentoon, ajatus hyytyy huulille. Hän nousee kipakasti. Kopsuttaa hyyskään puuteroimaan nokkaansa ja sitten samantien pois kadulle ja kotiin.
Matkalla valkenee hairahtuminen ereykseen.
Kotona avaa veispuukin ja kirjoittaa kaameasta episodista koko illan. Suomalaiset miehet ovat sikoja. Perustaa 6 adressia vaatien niissä suomalaisjunttien välitöntä eliminointia, ainakin salvamista koska harrastavat alvariinsa vihapuheita mamuja kohtaan ja tahtovat vain pesää.
Oiva tapaa jäljempänä loistavan brasilialaisen karaokettaren, pyytää tältä pesää ja lähtevät oitis, rinksut juotuaan, muistelemaan Rio de Janeiron eroottista kesää..
Procul harum,
Hänen humeettinsa oli nääs saatu ujutettua jollakin konstilla siru joka vatkutti alvariinsa, että Soini oli aikuisten oikeesti niin paha, ettei suvaisevaisemmista suvaitsevaisinkaan voinut suvaita Soinia.
Lisäksi Immi Känkkää vitutti vassarimaisesti se kun Soini joka jo muutenkin oli läski ja täynnä vikoja joista pissikset saattoivat vain korkeintaan haaveilla, söi lisäksi jatkuvasti - oikein ahmimalla, vassareiden ääniä.
Ei siis hyvältä näyttänyt valkenevan tämäkään aamu. Kello oli jo yli puolen päivän, Ultra Bran haamu leijui joutilaana pitkin huoneistoa ja aamiaiseksi oli enää vain juomalasillinen pellavan siemeniä. Taloudelliset varat kun täytyi säästää pissiksenä olemisen sietämättömään keveyteen seurapiireissä.
Immi Känkkä nousi ja venytteli. Napsautti soimaan kierrätysmankkaansa väkitukun Palefasea. Otti muutaman askeleen ja räppäsi mukana. Siirtyi siitä luontevasti nytkyen suihkuun. Tuli pois. Tämmäsi itsensä peilin eessä. Nokesi silmänsä, mustasi huulet ja pottujauhosi naaman.
Sitten aamiainen yhdellä lumpsautuksella. Oli jo ovella suorimassa matkaan kun muisti pikkuhousut. Kykistyi ja silpaisi pikkarit kinttuhin, nosti näpsästi siroa koipea ynnä toista sekä nakkasi hipsterit lavitsalle ja poistui vuorovaikuttamaan kaltaistensa pariin erääseen interaktivistien kuppilaan.
Immi Känkkä puhkui matkalla intoa, hän oli veispuukin kautta saanut tietää taas valtavan paljon pahoja asioita hakkaraisista, hallaahoista ja hirvisaarista. Alustavasti ne taas kerran oli tuomittu tovereiden kera ja perustettu sivustoja someen jatkamaan katkeruuden purkamista. Puolen tusinaa adressia oli pantu vetämään siltä varalta josko tärppäisi lopulta.
Toisaalta Immi oli ärtynyt kuten pitikin ja jota yhteisö vaati ja kuitenkin iloinen sinällään että oli kärtty, koska oli menossa tapaamaan muuta paheksujien paremmistoa.
Immi oli menossa suvaitsevaisten sisäpiireihin paheksumaan suvaitsemattomia. Se oli hänen työ. Hän oli onnellinen nuori nainen. Elämällä oli joku tarkoitus ja Immi eli sitä.
Yllätys-yllätys, ketään tuttuja ei ollut vielä ennättänyt paikalle - persujen vika. Hän vilkuili epävarmana ympärilleen, koska pissiksilläkin oli epämukava olo ilman taustajoukkoja, sellainen hontelo, ikään kuin ei olisi housuja jalassa.
Vassaripissis Immi Känkkä huomasi Tohtori Runkqvistin karaoke-baarissa erään nokisuttarin, Oiva Kuisma Humanderin, tietämättään tietty. Oiva oli poikennut tuopilliselle töistä päästyään ja oli vielä työkamppeissa; siihen oivana lisukkeena syntymälahjaksi saatu kihara, kähärähkö tumma tukka, nokisesta naamasta vilkkuvat valkoiset hampaat ja iloinen huoleton mieli, niin kuin vain itsellistä ammattia harjoittavalla inimisellä kuunaan voi olla.
Immi Känkkä joka kuului prekareihin ja Oiva Humander joka kuului rotareihin, tapasivat siis karaoke-baarissa sattumalta. Oivalla hyvä nuohouskeikkapäivä takanaan, Immillä antoisa eilispäivä ja -ilta netin some-palstoilla vahvistamassa käsityksiä ainoasta oikeassa olemisesta kaikessa kaiken aikaa.
Immi katsahti uudestaan ympärilleen, suomalaisia punaniskoja camo-vaatteissaan istuskeli siellä täällä harvakseltaan, arvatenkin paheksumassa neekereitä ja mustalaisia tuoppiensa ääressä.
Immi Känkkä teki nopsaan päätöksen mennä pelastamaan tuo yksinäinen tumma polo, ennen kuin kotimaisten kaljaveikkojen pidätyskyky höllää ja alkaa suunsoitto.
Suorasukaisesti hän kiepsahti istumaan vastapäätä Oiva Humanderia. Heilautti siron jalkansa toisen päälle ja alkoi sumeilematta ottaa osaa rotusorron tuomitsemiseen. Oiva kuunteli vaiti, minkä nyt nyökkäili joihinkin yleisenä pidettyihin faktoihin, tilasi hetken mielijohteesta itselleen toisen oluen ja neitokaiselle siiderin.
Immi Känkkä jatkoi pissilöintiä yhä kiihtyvällä paatoksella. Oiva Humander kuunteli keskittyneen herpaantumattomana. Immi päästelee parastaan pitkiin aikoihin pidäkkeettä. Keskeyttää sitten kesken lauseen. Pistää silmänsä kiinni ja kysäisee äkin Oivalta:
"Miten kauan sää oot ollu ja kärsiny tääl Suomes?"
- Ka syntymästä suakkahan sitä minä. Antaako neiti muuten pessää?
Immi Känkän suu jää auki-asentoon, ajatus hyytyy huulille. Hän nousee kipakasti. Kopsuttaa hyyskään puuteroimaan nokkaansa ja sitten samantien pois kadulle ja kotiin.
Matkalla valkenee hairahtuminen ereykseen.
Kotona avaa veispuukin ja kirjoittaa kaameasta episodista koko illan. Suomalaiset miehet ovat sikoja. Perustaa 6 adressia vaatien niissä suomalaisjunttien välitöntä eliminointia, ainakin salvamista koska harrastavat alvariinsa vihapuheita mamuja kohtaan ja tahtovat vain pesää.
Oiva tapaa jäljempänä loistavan brasilialaisen karaokettaren, pyytää tältä pesää ja lähtevät oitis, rinksut juotuaan, muistelemaan Rio de Janeiron eroottista kesää..
Procul harum,
Oh-show-tah hoi-ne-ne
....
....
....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi