LAiSKUUS

LAiSKUUS

Tyveneksi kaartuva ehtoo,
taivaanpiirillä tuskin ainuttakaan ryppyä,
mitä nyt luoteen puolella ehkä likainen ajatus leijuu.

Pöllöeläimiä kuolee nyt paljon,
huhut ja uskomukset niiden mukana.
Ei se ole niidenkään suu tuohesta,
masuihin kelpaa oivallisesti peltilehmien tuotokset;
kuoliaaksi säikähtäneet sopulit tiellä,
liiskaantuneet saa varekset pitää ja korppilinnut.

Luterit eivät pidä laiskuudesta - muu eläinkunta kyllä;
turhaa työtä on vältettävä elääkseen kauemmin.
Mitä vähemmällä energialla eineesi hankit,
sitä enemmän on varaa satsata huonona päivänä.

Laiskuus siis koituu pöllösten tuhoksi sopulivuonna,
koska niiden laiskuus on kehittynyt aikain saatossa,
paljon paljon ennen kuin koslat keksittiin.

Vallantietä kipittävä sopuli on helpompi havaita
kuin jäkälikössä pinkova
ja siksi pöllöt asettuvat teiden varsille päivystämään;
kuolevat autonkeulaan elämäntyönsä ääreen.

Voi tätä maailmaa - hyvä sopulivuosi
ja elämä onkin kuolema.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!