sunnuntai 11. toukokuuta 2014

ŠOTTiiSi


ŠOTTiiSi

Haikean soukkia pilven puuntoja,
hajanaisia lammaslaumoja lupaavasti taivaanpiirillä,
jokunen yksinäinen hattara seilaamassa siellä täällä;
oudon holtittomasti,
ikään kuin paikkaansa etsien pilvitarhassa.

Kaikki tuo sanaryöppy edellä,
pelkkää tasaisen silkoista harmaata vasten,
yhdellä vähäisellä vaivalla,
pienellä olanylikatsauksella - ei juuri vääntöä,
ripaus pään kääntöä.

Keväisen harmauden nujertaa vain väkevä usko,
halu ja taito sen taitse näkemiseen;
silloinkin kun onea mieli nävertää humeettia,
poraa harmin mentäviä koloja,
eikä oikein veikeä keikistelijäkään saa ensin syttymään.
Apeus kun palaa huonosti.

Mutta aikansa kun seuraa katonharjalla
Herra Västäräkin šottiisia morsionsa ympärillä;
sitä vitskutusta, liehakointia ja sukupuolista häirintää
niin johan kaikkoaa suruinen harmas.

Tilalle astuu,
jos nyt ei sentäs loistava tulevaisuus,
niin ankaran keväinen sielun riemu.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi