keskiviikko 14. toukokuuta 2014

iGNiS


iGNiS

Miten se tuntuukaan niin oudon tutulta,
ikään kuin sitä olisi haihatellut näissä mielenmaisemissa
näitä maisemia sen tuhannen kertaa ellei toisenkin.

Ja vain tähän on tultu - ei sen loitomma,
takaisin lähtöpaikkaan.
Täysi ympyrä.

Jokahinen kerta,
samaan tuttuun lähtöalustaan;
on varhas aamu,
koiravahti hät'hätää ehättänyt nukahtamaan,
suden hetki makeimmillaan,
sika nukkuu vielä piereskelemättä,
kukko kiekumatta.

Kädet tyhjää täynnä - silmät sikkuralla,
pelkkä humeetti käynnissä,
hengen palo väkevällä liekillä.

Kumma käsky polttaa takaraivossa;
sano vaikka sana tai pari päivässä,
hyvä tahi paha - kaunis eli ruma, ei sen niin väliä
ja kerro muille.

Kunhan nyt jotakin,
on se sekin sentään tyhjää parempi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi