tiistai 6. toukokuuta 2014

MAALAUS


MAALAUS

Yö sarastaa,
hiipii uneliain askelin - varkain, vaivihkaa;
tekemättömien töiden sekamelskan takaa vakaasti,
kahdella raiteella kuin arktinen kesä.
Tuoksinat laantuvat,
taantuvat alkutiloihinsa vartoomaan.

Illan varjoon,
laheaan himmeään,
taittuu päivän ankara valo;
piiloutuu siimeksiin,
jää odottamaan uutta huomenta.

Hereän verevät sävyt hyväilevät panoraamaa
auringon langetessa esi-isien Hesperiaan.
Tämä maalaus on kertakaikkiaan kyllä.

Auringonlaskujen maa koskettaa,
riipaisee sielua puistellen,
muistellen kaikkia aiemmin nähtyjä taivaandraamoja,
tulenkarvaisia maailmoja maanpiirin yllä
maailman kaareen suljettu hiljaisuus ehosteena.

Yöttömän yön hetki lähestyy,
vääjäämättömällä voimalla se ottaa haltuunsa,
alistaa käpyrauhasen alamaisekseen.
Höyhensaaresta suoriutuu tunnissa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi