PiHKAA TiHKUVAT TYVET
Monet ovat kahden tulen välissä.
Tai kahden pahan.
Minä olen kahden puun välissä.
Miehen rintaa paksumpien järeiden näreiden välissä,
näreiden joiden latvat huikentelevat
kaksikymmentä syltä korkealla - ylikin.
Piirtävät hitaasti huojuen vapaalla kädellä taivaankantta.
Molempien latvassa istuu vitimusta kaarne,
kultaraha nokassa säihkyvänä.
Minun rahani. Minun kultani.
Kierrän käteni pihkaa tihkuvien tyvien ympäri
ja vavisutan runkoja samalla kun katselen maailmaa
maahan saakka ulottuvien, jämerien,
monimetristen tiheiden vihreiden oksien läpi siilaten.
Korpit yrittävät pysyä paikoillaan
mutta joutuvat tämän tästä hypähtämään ilmaan
ja räpiköimään,
kunnes taas saavat jalansijaa tutisevista latvoistaan.
Epämukava on sellainen maailma
joka huojuu koko ajan jalkain alla.
Ei toivottava.
Lopulta luovuttavat ja raottavat nokkansa.
Avaan kukkaroni ja kulta löytää sijansa.
Monet ovat kahden tulen välissä.
Tai kahden pahan.
Minä olen kahden puun välissä.
Miehen rintaa paksumpien järeiden näreiden välissä,
näreiden joiden latvat huikentelevat
kaksikymmentä syltä korkealla - ylikin.
Piirtävät hitaasti huojuen vapaalla kädellä taivaankantta.
Molempien latvassa istuu vitimusta kaarne,
kultaraha nokassa säihkyvänä.
Minun rahani. Minun kultani.
Kierrän käteni pihkaa tihkuvien tyvien ympäri
ja vavisutan runkoja samalla kun katselen maailmaa
maahan saakka ulottuvien, jämerien,
monimetristen tiheiden vihreiden oksien läpi siilaten.
Korpit yrittävät pysyä paikoillaan
mutta joutuvat tämän tästä hypähtämään ilmaan
ja räpiköimään,
kunnes taas saavat jalansijaa tutisevista latvoistaan.
Epämukava on sellainen maailma
joka huojuu koko ajan jalkain alla.
Ei toivottava.
Lopulta luovuttavat ja raottavat nokkansa.
Avaan kukkaroni ja kulta löytää sijansa.
Oh-show-tah hoi-ne
Ai, tuolla tavoinko sitä kultaa siellä pohjoisessa vuollaan!
VastaaPoistaHejokolle:
VastaaPoistaVuollaan kyllä. Ja nuollaan - tyvestä latvaan ja joskus toisinkin päin.