KOHOKAS

KOHOKAS

Tässä sitä ähöstellään nyt yötöntä yötä odotellen,
ei sitä ihminen itsestään minnekään pääse,
yhden kun saa humeetissa valmiiksi,
ei kun uutta vartoomaan.

Ikuista odotusta,
vartoomista ja odotusta;
miten tämä niin vakavaa voi olla?

Sitten kun ei muuta enää keksi,
tai siis kun kaikki odotettavissa on jo keksitty,
ainakin kertaalleen,
sitä alkaa vartoomaan jotain odottamatonta.

Tulee niiden vuoro,
joita ei ole äkännyt odottaa,
ikään kuin ne olisivat jossain syrjemmällä;
puolestaan odottamassa
kuni niille suodaan mahdollisuus.

En ala,
ulkosalla vaikuttaa olevan hyvinkin
kolmen kympin viileemmällä puolen.

Siirryn takaisin wällyn huomaan odottamaan,
valkoinen reisi pilkistää;
lempi on kohokas  - ei vanukas. 

Oh-show-tah hoi-ne-ne