JOKiN
Joki, norojen kuningas,
tarujen soljuva Tuonelan virta.
Mahtava vuo,
hartaana viilipyttynä lipuva tyven,
luonnon eheä hymen joka tuo elämän,
suo janoisen sammuttaa tulensa märällä.
Woimaa kuin sadalla villillä härällä.
Partaalla satunainen kulkija ulkoilemassa,
utuista luontoa mulkoilemassa alta kulmien,
ohessa monien omien pulmien julmien,
jotka mielessä pyörii,
vääntää ja kääntää,
kiristää otsan nyörii.
Katsoo kahtaalle ahteella;
lautta puuttuu, lautturi samoin - kymi on avoin,
ei pääse yli tätä kautta raukka.
Suuttuu - polkee jalkaa paljain jaloin,
alkaa laulaa,
ojentaa kaulaa kaikin tavoin.
Ja kas, jotain tummaa kummaa häämöttää;
vastaa lauluun jokin outo harmaa.
Kurki varmaan..
tarujen soljuva Tuonelan virta.
Mahtava vuo,
hartaana viilipyttynä lipuva tyven,
luonnon eheä hymen joka tuo elämän,
suo janoisen sammuttaa tulensa märällä.
Woimaa kuin sadalla villillä härällä.
Partaalla satunainen kulkija ulkoilemassa,
utuista luontoa mulkoilemassa alta kulmien,
ohessa monien omien pulmien julmien,
jotka mielessä pyörii,
vääntää ja kääntää,
kiristää otsan nyörii.
Katsoo kahtaalle ahteella;
lautta puuttuu, lautturi samoin - kymi on avoin,
ei pääse yli tätä kautta raukka.
Suuttuu - polkee jalkaa paljain jaloin,
alkaa laulaa,
ojentaa kaulaa kaikin tavoin.
Ja kas, jotain tummaa kummaa häämöttää;
vastaa lauluun jokin outo harmaa.
Kurki varmaan..
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ihastuttava!
VastaaPoistaPääsitpäs mokoma yllättämään lopussa..:)))
VastaaPoistaKurki-pahalainenpa hyvinkin!
Vaan kuva on ihan mystinen ja kaunis ja sitäpaitti väritön...!
Kyllä ovat ihastuttavia kuvia nämä 2 viimeisintä.
VastaaPoistaLuonnonlapselle:
VastaaPoistaMinä kiitän ja tarkoitin.
Cranelle:
Yllätys on monen kakun suola. Tai sokeri.
Ja kiitokset päälle.
Väritön koska musta ei ole väri.
Soletuulelle:
Kuulostaa hyvältä tuollainen.