torstai 4. helmikuuta 2010

RUNOPOTPURi


RUNOPOTPURi

Pakkasen purevuus hellittää.

Keskiyöllä, ylämaan kuutamossa
lausun ääneen sen mikä minun on.

Herkät merkit vitilumessa vuoden viimeisenä päivänä.
Katselen niitä äimänä.

Ja kappas vaan,
se mikä tuokion oli lähes jo suussa on pian puussa,
tai ulottumattomissa, neljännesvirstan päässä,
kantamattoman hangen takana.

Pidätän hengitystä - tahtoisin niin kuulla
kun lumi sihisee metsän vaimentamassa sisäpiirissä.

On siinä näyssä ihmettelemistä
sulasta maasta tuodulla ulkomaan elävällä.

Valmistan sivakat matkaan,
hoitelen pohjia, olaita sihtaan,
voitelen, pidossa pihtaan,
tykkään liukua pitkin kinosta,
hohottaa ääneen ilosta.

Pujotan päläksen nilkkaan ja lähden.
Lyön kerkät hankeen ja sivakoin kohti runojen kevättä.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

20 kommenttia:

  1. * Sanoja kahdeksan torstain runosta peräkanaa.
    * Kappale kustakin (rivi tai säkeistö).
    * Kronologisessa järjestyksessä. Alkaen 17.12. torstaista.
    * Wiimeinen rivi on tätä aamua!

    VastaaPoista
  2. Voi miten hienosti tiivistetty kahdeksan viikon tunnelma :)

    VastaaPoista
  3. Jl'lle:
    Kiitän, kiitän ja yhä vain kiitän.
    Hieno oli sinunkin kronologisi.

    VastaaPoista
  4. Runopotpurisi vie runojen kevääseen. On kiva kun se kulkee aina vähän edellä ja saavuttamattomissa
    tuo jokin, mikä tuntui jo suussa ja olikin kohta puussa. Se antaa ihmiselle tuon jokapäiväisen tarpomisentunteen. Hieno kiteytys, siinä kaikki.

    VastaaPoista
  5. ...sivakoin kohti runojen kevättä...aivan ihanasti sanottu! Sinä se vaan minut aina teksteilläsi ihastutat.

    VastaaPoista
  6. Runosi on kuin oodi talvelle, sen kauneudelle ja sen antamille mahdollisuuksille. Tykkään kovasti.

    VastaaPoista
  7. Sutjakkaa sivakointia kohti valoisampaa kevättä hohtavilla hangilla

    VastaaPoista
  8. Unelmikolle:
    Niin näköjään tekee, pysähtymättä, katkeamatta. Jotakin n. 640 kpl on kertynyt.
    Tänksis sulle sanoistasi.

    Kiirepakolaiselle:
    Tuollaisista sanoista minäkin ihastun. Kiitos kaunis.

    Aimariille:
    No sitä minäkin vaan en hirvinnyt sitä nimeä otsikkon kirjoittaa.

    Arleenalle:
    Piiiiiiitkillä mehtäläissivakoilla. Ja valo näkyy kyllä jo.

    VastaaPoista
  9. Olipa tulevan kevään riemua. Minä pidin tästä.

    "Valmistan sivakat matkaan,
    hoitelen pohjia, olaita sihtaan,
    voitelen, pidossa pihtaan,
    tykkään liukua pitkin kinosta,
    hohottaa ääneen ilosta."

    VastaaPoista
  10. Railatertulle:
    Kaikki tämän runon värssyt on luettavissa alkuperäisrunoissa torstaista 17.12. alkaen. Siis torstairunot.
    Kiitän ja påkkasen.

    VastaaPoista
  11. Ei ole runossakaan liikaa pitoa, hyvin luistaa.

    VastaaPoista
  12. Olli-Pekka Uusitalolle:
    Hyvin luistaa eikä piisaakkaa. Kiitän.

    VastaaPoista
  13. vaikuttavasti talven taika taittuu hiljalleen kevääksi

    VastaaPoista
  14. Runoja en osaa suoltaa enkä tarinoitakaan, niistä vaan muualla elämyksiä otan.
    Tuo auringonsiivusikin on aivan ihastuttava!

    VastaaPoista
  15. Vera Mumialle:
    Kiitän kommendeerauksestasi, valo on se joka vaikuttaa.

    Kissapelakuulle:
    Jokainen osaa sanoja asetella peräkanaa johonkin järjestykseen
    toiset toiseen, toiset toiseen. Ja niin, kyllä lukijoitakin tarvitaan.

    VastaaPoista
  16. Sanavaraston inventointi olaksineen ja päläksineen kohti runojen kevättä on alkanut!

    VastaaPoista
  17. Pasaselle:
    AKKURAT - juuri niin, ei muuta kuin kiihkeästi puuhaan kuten sikaa limppuun.
    Innostavaa tulevaa kevättä.

    VastaaPoista
  18. Hieno ja hauska. Kevättä odottava runo.

    VastaaPoista
  19. Hieno tunnelma runon alussa ja ensimmäisissä säkeistöissä. Mutta minäkin haluaisin kuulla lumen sihinän ja ymmärrän, että liikkeelle on lähdettävä.
    Hieno kokonaisuus, pidän kovasti :-)

    VastaaPoista
  20. Erikeeperille:
    Niin onkii! Minä kiitän ja tulen kovin iloiseksi kommentistasi.

    Uunalle:
    Lumi sihisee silloin kun laskee housut kinttuun ja kykistyy sihisemään.
    Kiitän mainiosta sanoistasi.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi