tiistai 27. tammikuuta 2015

LUMiMiES


LUMiMiES

Aivan auringon näköinen keltainen reikäle
ja räkötti suoraan näkimiin
kun putsasin kotteron katon reunoja teepaidassa.

Ripsin - ettei ovea aukastessa yöllä purunnut lumi
valahda lempohinen penkille;
etelän vetelien auto kun on tämäkin,
ei suunniteltu lumimaihin - eikä lumimiehille.

Vaan somastipa mokoma jo keikkui taivaanpiirillä,
tunsin viehkeän lämmön häivän hipaisun
paljailla linnunlihaisilla kyynärvarsilla.

Vasta tammisen kuun loppupeli menossa,
talven sy'än ikään kuin makeimmillaan,
mutta tiluli-tintit jo paneutumassa oologiaan.

Niin ainakin yksioikoinen meikäläinen käsittää
pyryn pehmentämän selkosen hiljaisuudessa
kakofonialta kuulostavan tirskutuksen.

Siitä vaan tirput - titipä hyvinnii tyy,
ei muuta kun morsmaikun selkään kamuamaan;
sillä konstilla se elämä jatkuu.

Vähemmän tuntuu pakkasessa kärvistely ankealta,
jos välillä saa sumennettua humeetin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi