HARMAA
Pitkästä pitkästä aikaa harmaus,
ehtoo on kääntymässä hämärän kautta yö poveen;
meri on lyijynharmaa - grafiitinharmaa,
teräksenharmaa - kaikkea mihin sielu takertuu
innostuksensa vallassa.
Vaikka ilme on hyytävän onea - suorastaan kolea,
mainingit kaatuvat toistensa niskaan niin verkkaan,
ettei toinen ehdi toisen tieltä
vaan kuuluu lopsahdus,
joka saa kyllä äkkinäisen kääntämään päätään;
raapimaan korvallistaan hämmentyneenä.
Kosteusmittarin viisarin nokasta riippuu tippa,
sade roikkuu,
mutta taivas pitää päänsä ja pihistelee,
merituuli huokailee janoisena.
On niin vaisun hiljaista,
että pysähtyneisyyden tilakin seisahtuu tuokioksi;
kai pohtimaan alkaakko vaiko eikö.
Ja mille.
Unelias iltapäivä on saamassa arvoisensa finaalin,
vetovoima kiskoo raukeita silmäluomia,
hiukan vastaanpantuaan ne luovuttavat,
valahtavat alas ja sininen uni ottaa sielun haltuun.
ehtoo on kääntymässä hämärän kautta yö poveen;
meri on lyijynharmaa - grafiitinharmaa,
teräksenharmaa - kaikkea mihin sielu takertuu
innostuksensa vallassa.
Vaikka ilme on hyytävän onea - suorastaan kolea,
mainingit kaatuvat toistensa niskaan niin verkkaan,
ettei toinen ehdi toisen tieltä
vaan kuuluu lopsahdus,
joka saa kyllä äkkinäisen kääntämään päätään;
raapimaan korvallistaan hämmentyneenä.
Kosteusmittarin viisarin nokasta riippuu tippa,
sade roikkuu,
mutta taivas pitää päänsä ja pihistelee,
merituuli huokailee janoisena.
On niin vaisun hiljaista,
että pysähtyneisyyden tilakin seisahtuu tuokioksi;
kai pohtimaan alkaakko vaiko eikö.
Ja mille.
Unelias iltapäivä on saamassa arvoisensa finaalin,
vetovoima kiskoo raukeita silmäluomia,
hiukan vastaanpantuaan ne luovuttavat,
valahtavat alas ja sininen uni ottaa sielun haltuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi