keskiviikko 29. toukokuuta 2013

LAULU MAAiLMAN RANNALTA


LAULU MAAiLMAN RANNALTA

Merenrannan tunturit ovat puhkeamassa hehkuunsa,
valtavat sielikköparvet värjäävät mantua retliiniksi,
viheriö kasvaa lähes silmissä;
katsoo minne katsoo.

Vauhti on huimaava - rytmi kiihkeä;
kuin kuumimmista kuumin ja sykkivä Kuuban yö,
se jossa seilarit tulivat Wanhan Valaan kapakasta.
No ainakin jostain sieltä päin.

Muuntuminen kesään on väkevä toimi luonnolta;
asiat pannaan tyyten uusiksi.
Tuntuu suorastaan käsittämättömältä
kuinka harmonia ja tasapaino löytävät aina toisensa.

Vaikka on liikuskellut vuosikausia ankarilla seuduilla
havainnoiden siinä sivussa ympäristön merkkejä,
tämä furor arcticus koskettaa syvältä sielua.

Sydänmailla vasta harjotellaan,
totutellaan pikkuhiljaa uuteen ilmiöön - lämpöön,
tuntunee jokaisesta asianosaisesta kovin mukavalta,
käynnistää taas hereät elintoiminnot
hyisen talven sinnittelyn jäljiltä.

Syntymä ja kuolema käsikädessä - sulassa sovussa;
laulu maailman rannalta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi