keskiviikko 3. marraskuuta 2010

SANANEN ESTERiN PERHEESTÄ


SANANEN ESTERiN PERHEESTÄ
 
Vaihtelevaa,
ei lainkaan yksitoikkoista,
yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen elämä
yksinkertaisessa, kauniissa maassa.

Otetaan vaikka eilisen hurjapäinen myrsky,
joka yltiöpäänä ravisteli koko maailmaa,
vieden kesän tuhkatkin pesästä.

Nyt sitten pysähtynyt,
paikoilleen juuttunut hiljaisuus niin,
että kapsahdan hereille,
ja soutelen kiiruusti rantaan
kun pölyhiukkanen jysähtää permannolle,
taittaa niskansa lysähtäen;
siinä sen viimeinen tomumaja - lattianrajassa.

Itse virkkuna kuin persuksille ammuttu karhu;
hipsin hautarauhaa kunnioittaen,
kirjavaa mattoa myöten porstuaan,
avaan uksen - kurkistan.
Lunta ripsii, tulee taivaan täydeltä,
ehken hieman ylikin - koko Esterin perheestä,
eli lumenpuutteeseen ei ainakaan kuolla täällä.

Tyyntyneenä palaan pirtin lämpimään,
kirjoituspöydän tykö ja jatkan matkaani.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

4 kommenttia:

  1. Uutisista katselin että myrskyä Lapissa.Kyllä näillä leveysasteilla on ihanaa kun on katto pään päällä. Joskus myrsky säällä tuntee itsensä lähes onnelliseksi että voi iloita pienistä asioista jotka ovatkin joskus suuria.

    VastaaPoista
  2. Luonnonlapselle:
    Niinpä. Pieni lämmin liekki ja myrsky on tipotiessään.

    VastaaPoista
  3. Samaa lajia etelässä lannan maassa, vaikka vielä yhtenä aamunakin Hesari näytti pelkkää aurinkoa niin vettä lomotti koko päivän. Pökköö pesään ja kuumaa mehua sisuksiin kynttilöiden kera. Päivän menuuksi ihan riittävä jälkkärinä pienet päiväunet.

    VastaaPoista
  4. Unelmikolle:
    Etenkin päivärit ehtoosen laskevassa illansuussa. Jo vain.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi