torstai 9. syyskuuta 2010

KAiKU (Tunturi tankaa № 7)


KAiKU  (Tunturi tankaa № 7)
 
Seista ahteella
kun sade on lakannut
kaatamasta jo.
Hiljaisuus valtaa tilaa
ja sen alkaa kuulemaan.

Kokeileva säe,
wäkevä kirku ilmaan.
Kaiku kertaa sen,
ihastuminen syttyy,
pian oma teos kiirii yli.

Lämpenee syli,
huokuu rinta innosta.
Humeetti on sees,
lisää ääntä kiiruhtaa
vuon poikki kaiun suuntaan.

Kaiku innostuu,
vääntää ääntä - kerrostaa,
sekoittaa hälyn.
Kakofonia ryntää päin,
varistaa syksyn puista.

Jos käännähdät pois
kaiku palauttaa äänet.
Aika pysähtää,
hiljaisuus valuu tolaan,
kuulee kun se hiljentyy.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

11 kommenttia:

  1. Ah, hetken pysähdys täällä ja olen jo siellä.

    VastaaPoista
  2. Luonnonlapselle:
    Tämä siis toimii. Hyvä.

    VastaaPoista
  3. Wau! Mitä tuohon nyt muuta sanoisi?

    VastaaPoista
  4. Kiitos palautteestasi, otin sen kehuna. :) Minusta on hieno lukea noita sun tunturitankoja. Raikkaalla tavalla erilaista.

    VastaaPoista
  5. Humeetti on sees!! Kuulostaa hienolta vaikka en tajuakaan mitä se tarkoittaa...

    VastaaPoista
  6. Upeasti karkaa kaiku elämään elämäänsä ja kulkemaan omia reittejään!

    VastaaPoista
  7. Kahil77'lle:
    Wau-wau!

    Milanardalle:
    No niin se oli tarkoitettu.
    Kiitokset sullekkin kommendeerauksesta.

    Erikeeperille:
    Pää on selvä, seesteinen, seestynyt, selväpäinen.
    Itsenäiseen ajatteluun kykenevä.

    Olli-Pekka Uusitalolle:
    Kiitän ja påkkasen, mutta niinhän se on oikeassakin elämässä.

    VastaaPoista
  8. Hiljaisuudessa vain kaiku ja vastaukset.

    VastaaPoista
  9. säkeet toimisivat myös yksinäisinä tankoina.

    Jokin liikahti 1. ja viimeisen säkeen aikana :)

    VastaaPoista
  10. Ilona Tammelle:
    Aivan. Laitoin niitä alekkain kun kerran alkoi pulputa
    Liikahtaminen tuntuu täällä saakka.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi