tiistai 10. elokuuta 2010

PARASTA SANAA ETSiEN


PARASTA SANAA ETSiEN
 
Äimistellen,
pikemminkin äimistyneenä päivittelin tolaa
johon olin ajautunut antaessani ajatusten
tovin harhailla parhailla haavemailla;
sananjalkain taajoissa viidakoissa,
keskellä aarnimetsien - parasta sanaa etsien.
Tyystin sulaa hyvää uskoani - unohdin sen.

Kun olisi pitänyt sanasta miestä ottaa ja motata.
Vasten kasvoja räimäistä, korville läimäistä
niin että uskoo.

Yksi lysti.
Olin onsiksi kaluttu luu tyhjyyden täyttämän
eheän kehän sisällä.
Utra, nolo polo - jolta puuttui utakka ote
kuni äidyin äkin ja äkkäsin jutun kulun;
tempasin tukevan ulun, rakensin pitävän sulun.
Toiselle ikävän.

Sovin itseni myötä - se teetti aluksi työtä,
joskin koskin samalla syvälle sieluni syvyyksiin
vedoten sen eetoksen hyvyyksiin;
mutta vääntäen, päätä kääntäen koitin,
voitin vastaanpanemisen suuren tunteen selättämällä
pelästyneen minuuteni.

Olin jälleen itseni herra - oivien sanojen asettaja.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

4 kommenttia:

  1. Sanasta miestä, sarvesta saatanaa ja muita sarvellisia.
    Pääasia että sait itsesi kasaan ja kokonaisena miehenä ulos seasta sanojen, aakkosten keskeltä.
    Oivallinen teksti, soljuu niin muksasti, sisältäen asiallista jupinaa=)

    VastaaPoista
  2. Jolokottelevalle sujelle:
    Noin sen pitää mennä.

    VastaaPoista
  3. Aarnimetsässä on joskus tarpeen tarpoa kokoamassa itseään, sitten löytyy kadonneet, ne tuiki oikeat sanatkin.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi