torstai 19. elokuuta 2010

SiiKAPOTTUA


SiiKAPOTTUA
 
Ruovikon läpi kahahtava musta kokka
puskee karahtaen uran rannan santaan.

Jo seitsemänkymmentäseitsemän vuotta matkannut
mies - ukko, ponkaisee yhä ketterästi partaan yli
sannalle keulaköysi kourassaan.

Ontuu muutaman askeleen päähän
ja sitaisee sen polsteekilla kuostoon.
Linkkasee sitten takaisin,
potkaisee rassin keulan eteen
ja kiskaisee venettä sen verta,
että ylettää nostamaan tavarat maihin laidan yli
ilman kipuamista.
Säälii veneen pintoja.

Ensimmäisenä nousee puusaavi - puolillaan kaloja,
siikaa näyttää olevan, seassa muutama harri ja ahven,
mutta erillään muista,
päälle aseteltuna,
pullakka kolme-nelikiloinen taimen,
veret asianmukaisesti seisautettuna.

Saavin aseteltuaan kasaa nuotion jäänteet,
vuolee kiehisen ja tuikkaa tulen,
koukkaa pataan vettä ja nostaa kolmijalalle .
Siikapottua.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Namia, ihan herahti vesi kielelle. Mieltä lämmittävä tarinakin.

    VastaaPoista
  2. Kaarnikalle:
    Minä kiitän sekä kumarran.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi