keskiviikko 9. syyskuuta 2009

MEiTÄ PYÖRiTETÄÄN


MEiTÄ PYÖRiTETÄÄN

Niin,
olemme yksin räkäisine kalvosimine harmaassa perperissä,
odottain että joku tule pyyhkimään nyyhkimämme lietteen.

Toinen tollo seisoo toisella tunturilla
ja katsoo kun toista kieputetaan,
maailma ei enää pyöri, on lakannut;
meitä pyöritetään.

Joka kerta kun kumarrumme nuolemaan kättä
saadaksemme lausua runon tai weisun, pyllistämme
ja kulttuurin monitaituri survaisee karkean miekkaansa
Anus-jumalaan saadakseen nautinnon siitä että
on kulttuurin ammattilainen.
(Päättää kuka on taiteilija. Myy lippuja, väliajalla kahvia,
siivoaa lopuksi ja
röyhistää rintaa.
Päästää esiintyjän takaoven kautta sisään.)


Kolmetoista vuotta tätä ja se kutsutaan linnaan,
annetaan mitali ja saa ihailla, haistella, maistella
ja väistellä nomenklatuuraa.

Styx-virralla tapaa tutun lossivahdin,
Puutosalmelta,
akka molemmissa satamissa tiineenä,
kaikki hyvin nyt kun matka alkoi.

Kulttuuri voi hyvin, taiteilijat pahoin.
Joku keksii rakentaa Kulttuurikeskuksen parantamaan.

Oi Suomi - wiimeinen pari uunista ulos!


Oh-show-tah hoi-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi