torstai 23. helmikuuta 2017

SiLLÄ SiLMÄLLÄ


SiLLÄ SiLMÄLLÄ

Halu päästä päivä päivältä korkeammalle katsomaan,
näkemään paremmin kaiken yksilön lähelle saatetun,
tarkoituksenmukaisesti väritetyn arjen näkymän yli
vain kiihtyy.

Ei sinällään mitään sellaista väkipakkoa,
että se syrjäyttäisi tavalliseen eloon kuuluvia,
vain enimmäkseen sellainen kyty
joka kutittaa mielihyvää sen sortin untuvalla,
että lisää on saatava
kun sen liekin on kerran oivaltanut äkänneensä.

Mutta sillä silmällä katsoen,
joka taa päin on hyvinkin wiisas,
hoksaa matkan pituuden aina lapsen huimuudesta
wanhuuden höperehtimiseen;
ei sitä nyt ihan laulellen tehty ole.

On pitänyt oppia havaitsemaan - sitten sisäistämään
ja loppupeleissä jopa hieman käsittämään,
äkkäämään luonnon yksinkertaisen rujouden karkeus;
sen vastakohtana monimutkainen kauneus.

Sillä on toki nimikin - toki sillä nimi on,
ei kahta puhetta
vaan kun ei muista, niin ei sitten muista,
wiisaampi pitäisi olla.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi