tiistai 7. kesäkuuta 2016

LAiSKURi


LAiSKURi

Tulen ääri,
takapäällä mukava ote sileäksi kuluneesta
harmaantuneesta lankusta.

On hyvä olla,
tuuli löystynyt hyrinäksi,
vaikka vielä väliin innostuukin.

Tuiskauttaa rakeita,
sekaan vihmoo särmikkäitä lumikiteitä;
eivät ulotu kasvoille,
eivät paljaille kyynärille,
tulen taikapiiri sulaa ne ylilennon aikana.

Laiskurin tavoin listaan tehtyjä töitä
ja tekemättömiä,
jotka pitäisi ennättää vielä ennen huttusaikaa;
paljon on ja monta.

Olen tullut jotenkin siihen tulokseen,
että aamukohves maistuu paremmalta tulilla;
siinä on yhdistettynä tulen henki
sekä savun aromi,
että ikiaikaisen tulipiirin haltijat ja menninkäiset.

Jos ei muka itse kummosta ajateltavaa keksi,
on hiljennyttävä kuuntelemaan tulen tarinoita.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi