tiistai 2. kesäkuuta 2015

ON TÄMÄ


ON TÄMÄ

Kuolpuna vaikuttaa iltakävelyn valossa oudolta,
toki ura on kuiva - hiesu imaissut huleveden,
mutta aluskasvillisuuden vehreys puuttuu,
joten korkealta osuva valo valaisee
ikään kuin helman altakin.

Ankarasti losottaman vesisateen jälkeen
rungot vielä toispuoleisia - kastunut kärnä mustaa,
eikä sen kummemmin iloksi muutu
vaikka siellä täällä pilkistää hiirenkorvia.

Tyven kuitenkin - tuuli vissiin miettii millekkä alkaisi;
vai alkaisiko lain - antaisi olla tällä asennolla.
Epäillä sopii - niin levoton sielu sillä epelillä,
ei jaksa pitkään katsoa
kun tuuliviiri roikkuu työttömänä.

Tuokio on pastoraalinäytelmä ilman lampaita,
kakkajuttu poron ja riekon paskoineen;
sateen pieksämiä menneisyyksiä maatumassa.

Laulurastas pyrähtää suokäkkärän nokkaan,
kakii pari ensimmäistä nuottia,
mutta saa sitten huilun kohdalleen.

Verkkainen tallustelu osautuu ranta-ahteelle.
Joki on pysähtynyt.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi