LORAUS
Sieluton aika,
pielukset houkuttelevat satumaan auvoisaan rauhaan
oitis puolisen jälkeen;
silmäluomet tiineinä unihiekasta.
Maan vetovoima kiskoo niitä väkevästi mukaansa;
tuikitavallisten asioiden tärkeysjärjestyksiin
tulee muutoksia sellaisella hopulla,
ettei urbastanilainen älli ehätä perässä.
Aamu muuttuu puoliseksi,
puolinen iltapäiväksi - iltapäivä ehtooksi,
jolloin ei kannata enää alkaa millekkään tänään.
Uusi arpa huomenna.
Päivällinen sentään vielä;
froua lisää kyökissä läskisoossiin kermaa,
ihan vaan hyvää sydäntään - norjikkeeksi.
Ylenpalttinen loraus,
että sujahtaa eliksiiri liukkaammin alas,
kera ankaran tuppipottukuorman,
vahvistamaan yökynttilän sydäntä,
unta isommin häiritsemättä.
Sieluton aika - likimmäisen yhdessäolon tyyssija,
kalastus jää pikkuhiljaa taustalle kummittelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi