maanantai 23. huhtikuuta 2012

WANHA KEiTURi


WANHA KEiTURi

Orastavan kevään peittyminen
kauttaaltaan vitivalkoisen kauhtanan alle
saattaa ympäristön hiljaisuuden asentoon.
Nuoskaksi heittäytyvä räntäinen purku
imee äänen räytyvään märkyyteensä.

Ne pulmusten pyrähtelevät parvet,
jotka vilahtelivat tien poskilla ohiajajalle,
ovat nyt tiessään - takaisin tulojäljillään.
Vain sitkeimmät sissit;
likaisen harmaiden varpusten kolonia
sirkuttelee räystäiden alla ja tiheiköissä.

Muutama satunnainen tintti, vihervarpunen
ja taviokuurna - siinä koko bongareiden taivas.
Muu maailma nuokkuu onean harmaana.

Antura loiskahtaa osuessaan lilluvaan sohjoon,
vesi haahuilee päämäärättä jonnekin,
vain idea on selvä - mereen,
ei tietoa millä konstin, mitä kautta.

Minun kotini on siellä missä sieluni;
kuin wanha keituri kuunaan,
uskon vakaasti kaiken palaavan entisiin uomiinsa.
Kevään asettuvan kohdalleen,
kesän tulevan ajallaan.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Peikolta pöö pitkästä aikaa. Teki mieli runoa ja sain.

    VastaaPoista
  2. Isopeikolle:
    Pööööö-ö! Niin oli tarkoitus.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi