maanantai 14. toukokuuta 2018

ROiNA


ROiNA

Ei vain voi vastustaa,
ranta siloisine santoineen houkuttaa,
kutsuu,
avaa sylinsä avoimeksi.

Uinahtaneen tuulen seisahtaneessa tyvenessä
suolaisen veden kalvo vain mutkuilee,
ei kaadu itsensä päälle matalassa;
vähäpädön sihahduksen kuulee
sen suudellessa hiekkaa.

Enimmät äänet ovat sitä samaa liplatusta
jonka jokahinen vunukkana soutuveneessä ollut
muistaa kuulleensa;
jotenkin nostalgia haikeuttaa näitä hetkiä.

Haikeus on vallitseva tila
ja sannalle lojumaan ajautuneet satunnaiset,
milloin minkäkinlaiset aarteet herättävät -
joko muodollaan tahi määrällään.

Sukkamehusta täysin vapautettu lenkkikenkäpari -
jo ihan pelkällä mystisyydellään kiihottaa mieltä -
etupäässä aprikoimaan mistä maasta ne lähtöisin,
onko ne nakattu ilman kinttuja vaiko kinttujen kera?

Toki sitä nyt muutakin roinaa ajautuu - mutta...

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi