keskiviikko 6. syyskuuta 2017

PONCHO


PONCHO

Ravistaa,
huomenen auvoinen pouta on muuttunut
äkeäksi idän puhuriksi,
ulajaa langoissa niin että.

Satamassa napsuttaa;
selkeään epätahtiin lyövät nostimet mesaanimastoja,
eikä tässä vielä kaikki;
lipputankojen narut yhtyvät kuoroon
ja kohta napsunee koko kylä,
mukaan luettuna liemiin mieltyneiden suut
näin aamutuimaan.

Ei sada kuitenkaan;
kuksa jo tyhjätty ensimmäisestä annoksesta,
katse haahuilee lyyssin perään -
sellaista kai tarvitaan tällä kelillä jos ulos.
Seuraavaa kuksallista tulilla nauttimaan.

Vaan saattaisipa se sopia tähän pöllytykseen
kelvosti muudan yks' ecuadorilainen ponchokin
joka muutti taannoin meille hätäapuna;
sai vakipaikan kirjaston vaatepuusta.

Pieni aalto lyö,
meri tuoksuu houkuttelevasti,
maailma ei ole vielä ihan vinksin vonksin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi