HULTTiOiTUNUT

HULTTiOiTUNUT

Tuuli huiskaa, meri velloo,
kuiskaan peiton alle meneväni rantaan,
santaa tallomaan;
katsoo kelloon, puistaa päätään
ja menen;
tihkun sekaista siitettä kasvon puolikasta vasten.

Tämä on rutiini ja riitti,
ei kahta puhetta,
tavaksi juurtunut aamiaisen päällys - hyvää puuta.

Satoi eli paistoi,
aamun haistelu porstuan rappusilta,
varsinainen maistelu sitten päiväasu yllä rannalla;
päivän rekisteröinti sekä arvio tulevasta.

Aika usein ajatuskone hyrähtää käyntiin oitis,
muutaman haparoivan,
sivuun hairahtuneen eetoksen yllyttämänä.

Kiihottuu omasta wimmastaan
ja on tuossa tuokiossa omilla hulttioteillään
joskus hyvinkin ryöttäsyntisissä merkeissä;
niin riettaasti ettei siveellisyys ilkiä päätä aukaista.

Hulluttelua se on - suurinta ajatusten vapautta;
riemua sen aikaa kuin sitä piisaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.