sunnuntai 11. joulukuuta 2016

TUHERRUSTA


TUHERRUSTA

Tuuli soittaa öövertyyriä,
koiruvahdista alkain - käänsi luoteisiin,
nyt humisee jo kuuloluutkin.

Tietää siis lepopäivän ratoksi lumitöitä jahka
luode tuo ylängöltä lunta vaa'assa;
ööööööö... minkä lepopäivän?

Jokainen päivä on joutilaalle lepopäivä,
kaamoksen suuri sininen luminen ihme.
Vertaansa vaille oleva kokemus johon turtuu,
urautuu kuin turska mereen.
Tai silli suolaan.

Tuiskuttaa sinisessä,
ilman selässä lentää väkitukku tunturilunta;
toki tiukasti yhteen suuntaan,
mutta nurkantakuisissa kiepauttaa kinokseksi,
junttautuu kantavaksi nietokseksi
ja ulottaa suippenevat palteet mantuun,
lopulta sen siloon liudentuen.

Huomenen vähäisessä valaistuksessa
vartoo pittoreski laveerattu maisema valmiina
kun vain saisi jostain pakkasen kestävät,
pikkukylmässä jäätymättömät vesivärit,
että pääsisi tuhertamaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Kokeile maalata pastelliliiduilla vai mitä ne on... ei sovi vesi ja pakkanen yhteen=) paitsi akkunan takaa jos maalailee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En sotkeuu mokomaan rettelöasiaan ollenkhan.
      maalakhon koerat

      Poista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi