perjantai 21. joulukuuta 2012

SYVÄLLÄ


SYVÄLLÄ

On päivän seisahtamisen hetki,
kultainen kehrä syvimmillään horisontin takana;
huilailee jonkun tovin ja lähtee kamuamaan
taas sijalleen itäistä taivaanpiiriä pitkin,
päivä päivältä yhä korkemmalle kurottaen,
valottaen pimeän ja hämärän synkistämiä sieluja.

Vain ihmiskunnan käsittämättömän julkea,
suorastaan häpeilemätön suuruudenhulluus,
rietas harhakuva itsestään luomakunnan herrana,
estää tätä pienen pyörivän maailmamme
merkittävintä hetkeä olemasta vuodenvaihde;
wanhan loppu, uuden alku.

Jonkun mitättömän rääpäleen onneton määräys.

Mikä valta, mikä merkitys tällä hetkellä onkaan;
kääntää syvinpään loukkoonsa vetääntyneen alakulon
uutta toivoa kohti - vääntää apatian utopian suuntaan.
Koittaa kerta kerralta lisääntyvään valoon päin
kuni vihdoin taas elämä voittaa,
nujertaa pimeyden synkät voimat
ja ajatukset seestyvät kirkkaudesta.

Humeetti palaa niihin suotuisiin uomiinsa
joiden hoivissa siittyy uusia haihattelevia eetoksia;
suurten ajatusten huikeita sikiöitä sanoiksi ja lauseiksi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. vuodenvaihde, vanhan loppu, uuden alku....niinsen pitäsi olla, kiitos ajatuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka pannee loogisuutta ja luonnonjärjestystä vastaan ja miksi?
      Lienee omat tarkoituperänsä lemmolla.

      Poista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi