ViHiTTY
Toinen toistaan seuraavat siniset hetket,
mystiset konnot ja upetot,
pitävät tiiviisti otteessaan;
hämäriä ajatuksia haahuilee löysinä sumeuden sisällä.
Pieteetillä valittu vaateparsi ehkäisee penseyttä,
lenseyttää pikemminkin,
laventaa niitä huteria epäterävyyden reunoja
joilla talot ja muut esineet,
yksittäiset kapineetkin sulautuvat
kuin huomaamatta olemassa olevaan tolaan.
Korostamattomia asiantynkiä ovat tienoot pullollaan
kenenkään moisesta ääntä pitämättä.
Näin on aina ollut;
yön kohtu vaalenee haaleaksi syliksi paeta,
jos intohimoja löytyy
ja yhtyy taas uudelleen yöhön.
Lähtijöitä on harvassa - muun pakon eessä kyllä,
mutta useimmat palaavat, asian ymmärtämisen takia,
ilman uhkarohkeutta - omassa luonnollisuudessaan.
Ei ole syytä osoittaa sormella kaamosta
jos on vihkiytynyt sinisen hiljaisuuden retriittiin.
Tässä kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi