sunnuntai 24. toukokuuta 2009

POLUT YHDiSTYVÄT LAELLA


POLUT YHDiSTYVÄT LAELLA

Unissain maalaan taivaankaareen taulun.

Onnesta humaltuneet jänkäheinät aaltoilevat
kintuissani kun hoipertelen niiden lailla huojuen sinua
vastaan sovitussa kohtaamispaikassa.
Soliseva puro rehevän odelman halkaisten toimii oppaana
vaikka ylöspäin on vain yksi suunta.
Vanamon imara tuoksu huumaa.

Huuhtelen hikeä noruvaa otsaa ja kasvoja
lompolon mustassa peilissä kivenlohkareen kupeessa.

On viimeinen hetki sukia letitetyt hiukset,
oikaista näkymätön solmuke,
harjata haamutakin hartiat,
kohentaa olemattomien housujen prässit
ja tyhjentää upslaakit jäkälän murusista.
Kiillottaa paljaiden jalkojen mustat kengänkäret.

En tiedä värisetkö sinä innosta ja odotuksesta,
mutta lupasit ilmaista sen kun olemme vihdoin yhtä.

Tunturin juurella erosimme kaamoksessa,
päätimme nousta omia polkujamme ylös huipulle
ja laskeutua käsi kädessä alas yhteiseen laaksoon.

Juhlaan tilatut tunturikihut tanssivat
pikkujoutsenten tanssinsa ilmassa.

Ukko ylijumala on sovitusti paikalla
valaisee kultaisella kurrallaan temppelisi
ja yhdistää kaksi yhdeksi.

Toimituksen todistavat Gaskka- ja Davimušalaš.

Oh-show-tah hoi-ne

4 kommenttia:

  1. ihana kohtaaminen edessä..tapahtuiko se??
    tunnelma herkkää, kuin poissa ajasta, maailmasta...

    VastaaPoista
  2. Kaunista ja niin sinua itseäsi.

    Taittaisitko sinne haamutakin rintapieleen Ruohokanukan ja Sielikön.

    VastaaPoista
  3. Arjaannelille:
    Kiitän ja kumarran. Laitan mainittujen lisäksi vanamon tuoksuineen.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi