SUUKOPUA

SUUKOPUA

Poissa on myrskyjen hulinat
laantuneet pohjoisen ankaran ulinat;
polttavat ruoskat ruoskittu loppuun,
kevät rynnännyt kiihkeään hoppuun.

Kaikuna vastaavat virret rastaan,
hohtavat kilossa parkatut hirret;
hulluina riekkuvat kurret - toisiaan purren,
ahtaissa koloissa häntiään jahtaavat.

Rantteella tangossa,
apea kapea viiri - joutilas,
roikkuu talvea surren.

Niitulla joikaavat kiihkeät kurjet,
soittavat,
koittavat sopia kosiotonteista,
pontevin tanssein lansseista;
siipeä lyöden - keekoillen kaulaa,
laulavat huikeita lemmenloruja,
nokkaavat heilalle sammakkakoruja.

Siellä - suolla,
kisailevat visailevat;
väliin on toraista suukopua
kun jakavat vakavat yljät - kiimasta pöljät,
toisilleen toruja - poruja ihanista naisista.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!