lauantai 15. maaliskuuta 2014

OLEMiSEN SiUNATTU HULLUUS


OLEMiSEN SiUNATTU HULLUUS

Aamun auvoinen hiljaisuus,
meri on paennut kauas ääripäähänsä,
rantakauran korret hinkaavat toisiinsa,
kahina erottuu yli ohenevan hämärän.

Niin leppoisa tunne,
sielun uskaltaa jättää heitteille;
selviämään omin nokkinensa huomenen koitossa
ilman sen kummempia huolehtimisia.

Kyllä se takaisin osaa,
vaikka innostuisikin mokoma lähtemään
lokkilauman aamupartioon ulapalle.

Sarastus raottaa taivaan piiriä;
siniharmaa erkanee kahteen osaan,
haaleampi kuvastuu meren lahteen
saa vuoren kuvastumaan itseensä silona.
Jostain erottumattomista - rediltä,
kantautuu haahkojen pulina tyhjän poikki.

Tässä koko olemisen siunattu hulluus;
luut pienessä ryppyisessä nahkapussissa,
untuvakuorella vuorattuna odottamassa
elämän kevättä porstuan rappusilla.

Fältin Saari ei voi olla kaukana.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi