perjantai 24. joulukuuta 2010

VALLANKUMOUS


VALLANKUMOUS

Ja tapahtui niinä päivinä, että Absurdistanissa kansan raivo täyttyi hallitsijoitaan vastaan ja ylitti sitten mittansa jo ennen vaaleja.
Kadulle noustiin hyvissä ajoin vastustamaan kaikkea, jopa vastustamistakin rohkeni joku vastustaa siinä sivussa, mutta ei sitä kukaan laskenut.
Kansalla oli hyvä tahto.

Kinkerpiireittäin kokoonnuttiin kunnantaloille syöppöjen eteen vaatimaan näitä siipiveikkoja tilille. Että nyt olisi sitten laitimmainen kerta kun olisi mahdollista antautumalla muuttaa tilanteen lopputulema itselle edulliseksi.
Valtion virastojen eteen pystytettiin  myös tietty barrikaadit - miksikäpäs ei. Rauhankynttelit sytytettiin kumousta juhlistamaan ja polttopullot nakattiin puhtaaksi kolatulle kivetykselle.

Nooh, eräälläkin kunnantalolla hätkähdettiin niin paljon kuin vain voitiin ja kyettiin sosiaalisen vastuun nimissä, sillä ainahan yllättävä meteli niin tekee, muttei siellä suinkaan säikähdetty. 

Sen sijaan johtoryhmä: kunnanjohtaja, palopäällikkö ja teknisen toimen johtaja, aloittivat palaveeraamisen oitis justiinsa ja ottivat kassakaapista kunnansuojeluohjeen joka oli naamioitu väestönsuojelukansion mapiksi.
Helpotuksen olisi suorastaan huomannut kolmikon kasvoilla tyhmempikin sivustaseuraaja, mikäli sellainen olisi jostakin syystä sattunut paikalla olemaan.

Hetkisen aikaa ohjetta luettuaan he siirtyivät kunnantalon saunaksi lavastettuun johtokeskukseen jossa kunnanjohtaja tarjosi kaikille tupla-rinksut sawustettua palowiinaa ondöroks. 

Otti sitten jääkaapista suolapalaa sekä nasautti huurteiset auki kaikille kolmelle joita kävivätkin sittemmin, kiukaan lämpiämistä odotellessaan lämpimikseen nauttimaan.
Hiprakoiduttuaan myös vallankumouksesta  kompia ja pilkkapuheita heittelemään.
 

Palomestari, joka näistä kolmesta oli lukemattomin, kysäisi viilipyttymäiseltä kunnanjohtajalta, että eikö tässä pitäisi johonkin ryhtyä, tulevat pirut pian sisälle.

Kunnanjohtaja hymyili oneasti, nousi, napsautti pukuhuoneen seinästä auki peltisen lunkan, jonka takaa paljastui näyttö ja näppis.
 

Sanoi koleerisuuttaan hillitysti peitellen:
"Jos eivät kohta lakkaa  perkeleet ja lähde kotiin, katkaisen tästä klikkaamalla sähköt pitäjästä. Vain meille tänne jää virta. Minä luulen että ne piankin keksivät pakkasessa muuta tekemistä kuin hölmöillä kunnantalonsa edessä.
 

Se on nähkääs niin Hyvät Veljet, että kun lakkaa pankkikortit toimimasta, hiljenee koko pitäjä. Harvalla nääs on sukanvarressa pitemmäksi aikaa varattuna silkkaa rahaa. 
Kun roskaruuan myynti ja saanti ehtyy, roskasakki lähtee kotiinsa nälkäänsä paikkaamaan. Sillä siisti.
Tämä rupusakki on kytketty niin monilla seiteillä sähköverkkoon, että meillä jotka hallitsemme energian, on kaikki vallan avaimet käsissä. Ja nyt saunomaan herrat."


Rupusakki hälisi vittuuntuneena kunnantalojen pihoilla. Kukaan ei tullut huiskuttamaan valkoista lippua antautumisen merkiksi. Säännölliseen ateriointiin ja välipaloihin tottuneet vatsat alkoivat purnata, esittää vastalauseitaan. 

Harvalla oli eväät kun äkikseltään mietittynä asia tuntui olleen ensiksi pelkkä läpihuutojuttu; valta vaan kansalle ja sitten kotiin.

Pakkasessa ei ollut mukavaa tyhjin vatsoin seisoskella. Tilanteeseen oli tulossa luova tauko. Mutta sitten kunnantalon ullakkokerroksen parven ovi yllättäin avautui. Kunnanjohtaja astui esiin punakkana, selkä höyryten, vasta munien peittona sekä megafoni kourassaan ja ilmoitti vallankumouksellisille:
"Jos että nyt hyvällä palaa koteihinne, niin pitäjästä katkaistaan sähköt. Aikaa poistumiselle annan tasan vartin ja sitten sähkö katkaistaan teiltä opiksi ja ojennukseksi loppupäivän ajaksi, että ehditte miettiä miten hampaattomia te olette meidän edessä."

Parvekkeen ovi loksahti kiinni. Roskasakissa alkoi kiivas pohdinta jonka tulos oli, että ääliöitähän tässä ollaan oltu ja lyhytnäköisiä kun lähes kaikki elämä on viime kädessä sähkön varassa.
Lähdetään pois ennen kuin ne tosissaan suuttuvat.

Ja niin lähtivät valumaan surullisina ja apeina koteihinsa nämä vallankumoukselliset reppanat, hyödylliset idiootit. Valtansa olivat luovuttaneet puolueille jotka nyt patsastelivat päällepäsmäreinä kaikessa mikä liittyi inimiselämään. 

Ainoastaan se oli varmaa, että vallasta ne eivät luopuisi muuten kuin väkisin ottamalla.

Porsimossa lahtisika sai tällin hamarasta otsaansa ja aloitti jouluvalmistelut sen siliän tien.



Oh-show-tah hoi-ne-ne

Joka nyt pitää silmälappuja, tietäköön että samaan varustukseen kuuluu vielä suitset ja ruoska.

3 kommenttia:

  1. Rauhallista Joulua Hukalle akkoineen ja koiruineen sinne Lapin hankien keskelle!

    VastaaPoista
  2. Erinomaisen ihanaa joulun juhlaa!

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi