perjantai 7. lokakuuta 2016

NUJERTUMATTA


NUJERTUMATTA

Satama-allas;
aika lailla tyhjä,
suurin piirtein ei ketään.

Korkeintaan muutama haahka enintään,
täkäläistä paikallista väriä ja heimoa;
katsovat kai tämän kotiseudukseen
eivätkä ätvähdäkkään murkinansa ääreltä
mihinkään minnekkään.

Se on sivulliselle rannan hortoilijalle,
satunnaiselle bongarille,
kurkkuaan kulauttelevalle mustalle katille
tahi merisaukolle merkki siitä,
että siipiniekoille einestä löytyy täkäläisittäin
takaamaan seuraavan vuoden suvunjatkamisen.

Lokkeja talaan katolla kaglattamassa,
hätäisimmät hoppuuttajat jättäneet nämät konkarit,
luikkineet pois ankarasta.

Jäljellä enää visuaalisen viestinnän ammattilaiset;
näille yhteistyön sankareille
elämä arktisessa hysteriassa on lähes taattu.

Talvesta selvitään nujertumatta
reilun viidenkymmenen silmäparin yhteistyöllä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi