KESTÄVYYSVAJE
Ahde huokuu iäisyyden rauhaa,
kolme ahdetta päällekäsin suppilon muodossa,
kaikkien kaltot silmämäärällä samaa luokkaa.
Äkkinäinenkin äkkää konstailematta,
että tämä iso vesi on ollut kymmenen kertaa
itseään suurempi joskus.
Parin tunnin jolkutus merenrannan suuntaan
valaisee kiitettävällä tavalla
tämän syrjäisen selkosen jääkauden jälkeistä tarinaa.
Väkevästi virranneen muinaisen veden
ankarat jäljet järvialtaan reunalla;
ovat säilyneet sinamoisenaan,
vain ohuen ohut varputurve,
toisin paikoin heinävä musta multa - yllätys, yllätys,
peittää somerikkoisia rintauksia.
Mutta herkkä on kulumiselle - kestävyysvaje;
jo anturan osuminen puron pohjaan
säikyttää mudan myötäleeseen,
sorapohja kollottaa vaaleankeltaisena.
Ei kestä nämä niitut ja nummet ihmisen elämää,
juuri ja juuri satunnaisesti poukkoilevan porolauman.
Siinä kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi