KEiTTO
Huikea, kimakka pakkanen on ottanut
jostain kumman syystä piinaansa pohjoisen asukkaat;
nekin jotka siihen eivät ole halukkaat,
vaan tahtovat istua liian lyhyissä alupöksyissä
piisivalkiansa hereässä lämmössä kiikkustooleissaan,
sinisiä aivoituksiaan hautomassa.
Jok'ikinen nurkan napsaus salvoksessa
saa utamin sielun luimistelemaan kyyryssä,
ikään kuin odottaen pannahisen äksyä ryöpsähdystä
keskelle permantoa ärhentämään.
Uhkaamaan ryssän helvettiin joutumisella niitä,
jotka sisällä piilevät vältelläkseen purevia vilun kynsiä.
Ja kun ei sitten tulekaan,
valloilleen karannut mielikuvitus ankarasta
pettymyksestä mielensä pahoittuneena
sorvaa kauhukertomuksia tulevaisuuden vunukoille.
Toinen toistaan jymäkämpiä valveunia
viattomia purevista pakkasista.
Mutta sitten kun emäntä nostaa liedellä porisseen
tuoksuvan särysopan pirtin pöydälle,
tönäisee kiikkustoolissa lojuvaa unista rahjusta,
arktinen hysteria onkin yhen äkin kaukana.
Keitto maistuu jumalaiselta - froua jumalattarelta
ja yöstä tulenee vilun sijaan kuuma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi