sunnuntai 4. joulukuuta 2011

SiETÄMÄTÖN HUPSUUS


SiETÄMÄTÖN HUPSUUS

Hetket vaeltavat aikain saatossa,
ikuisuus jatkaa paripuolena kuni kohtaa uuden;
puoli on yksi yksin.
Sitten parina jatkavat yhdessä yhtenä,
niin merkilliseltä kuin se tuntuukin;
ajan päättymättömässä rattaassa vakaana.
Ehonpana.

Meillä maassa alkutalven paatos,
yhä väkevämpään otteeseen kietova kaamos;
rutistaa syliinsä ja pitää visusti.
Sisulla sen kestää,
estää vajoamasta murheen turhaan tolaan.

Sielut ovat auringon matkassa,
maan katveen suomassa hyvässä huomassa.
Ottaneet varjotkin atimareisulleen
ja jäljelle jäänyt kamara on siloisa,
kulkeminen pitää arvata,
elpyä kahden hämärän väli
ja vasta valossa edetä.

Sellaisina hetkinä osaa katsoa lähitulevaisuuteen.
Nähdä näin sieluttomanakin;
heh - elämisen sietämätön hupsuus,
kuinka pellelaumat sukivat itseään konnuillaan
ehättääkseen olemaan jonakin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

6 kommenttia:

  1. "elämisen sietämätön hupsuus,
    kuinka pellelaumat sukivat itseään konnuillaan
    ehättääkseen olemaan jonakin."

    Aiva paras! :) Jään tähän olemaan ei-mikään.

    VastaaPoista
  2. Hanelille:
    Se on kaikkien viisain toimi.
    6.12. pellelaumat ovat taas nähtävissä.

    VastaaPoista
  3. Haha, ajankohtainen aihe siis :D

    VastaaPoista
  4. Sielut ovat auringon matkassa jne.
    Hieno runo.

    Siellä oli tänään SÄHKÖkynttilät viritetty ja sytytettykin ikkunoihin, senaatintorilla ja linnassa...

    VastaaPoista
  5. Puhurille:
    Tänksis! Sähköllä toimii nykyisin kaikki. Pellet siinä kuin pässitkin.
    Vain rahvas leivällä.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi